2015

Kaivanpa tämänkin blogin naftaliinista.

En ole päivittänyt vuosiin. Syitä on monia, joitakin on heijasteltu täälläkin. Ne ovat liittyneet esim. omiin pettymyksiin koiraurheilun suhteen ja tietynlaiseen outsider-fiilikseen. On tuntunut siltä, etten minä nyt sellainen "kunnon" koiraihminen edes ole.

Iiri ja Dana

Sekä Rantavahti että Vauhtitassu voivat hyvin. Molemmat täyttävät tänä keväänä neljä. Molemmathan ovat narttuja, joten siitä tulee välillä aina mielenkiintoisia kohtauksia. Iiri on pääsääntöisesti se pehmeämpi, joka antaa sheltin pomottaa itseään, mutta toisaalta Nekku on se epävarmempi, joka näkee asiakseen pomottaa isompaansa. :P Tytöthän asuvat nykyään kahdeksansadan kilometrin päässä toisistaan, joten aika harvakseltaan tapaavatkaan, joskin säännöllisesti. Nyt ollaan menossa Lappiin helmikuun lopulla.

Minä ajattelin muuttaa tämän blogin käsittelyaluetta laajemmaksi kuin pelkästään koiria ja koiraurheilua koskevaksi. En oikein profiloi itseäni pelkästään koirailijaksi. Elämässäni on useitakin teemoja, jotka ovat pinnalla yhtä tärkeinä.

Mitä tästä tullee, on jonkinlainen vihreä sillisalaatti henkilökohtaista blogia. Vihreä siksi, että pidän pääpainon kuitenkin edelleen eläimissä ja ympäristössä. Sillisalaatti siksi, etten osaisi äkkiseltään kategorisoida sitä, mitä tältä haluan. Ehkäpä selitän enemmän.

Nekku

Tämän tekstin myötä minä tulen julkisesti kaapista ulos. Olen 27-vuotias humanisti, mutta myös lesbo. Kuten jokainen LGBT-ihminen, myös minä huomaan jatkuvasti ympäristössäni asioita, jotka peilaavat takaisin sitä, etten edusta valtaväestöä. Mainosten taipuvuus pelkästään heteroydinperheen esittämiseen. Sanavalinnat, jotka jättävät trans-väestön jatkuvasti huomiotta. Tällaisia pohdiskelen usein itsekseni. Niitä tulee vastaan myös eläinten kanssa harrastaessa.

Näiden lisäksi olen myös urheilufriikki sekä vegaani. Olin lakto-ovo-vegetaristi melkein 11 vuotta ennen kuin aloitin vegaanisen tammikuun, jota olen päättänyt nyt jatkaa. Havainnoin mielelläni ruokavalintojen etiikkaa. Siitäkin aion kirjoittaa. Urheileminen kulkee tämän kanssa käsi kädessä, sillä urheilijoiden, erityisesti kasvissyöjien, pitää olla hitusen tarkkana siitä, mitä suuhun pistää. Tai ennen kaikkea: pistääkö tarpeeksi. Lajejani ovat voimanosto, jooga ja tanssi.

Hurahdin tuossa viime syksynä zero waste -ideologiaan. Sen tarkoituksena on minimoida tuotettavan roskan määrä. Hardcoreimmat ostavat kaiken irtotavarana omiin purnukkoihinsa ja pusseihinsa ja tuottavat pussillisen sekajätettä tyyliin puolessa vuodessa. Itse pyrin systemaattiseen vähentämiseen; kertakäyttötavaran, esim. hedelmäpussien välttelemiseen, irtotavaran ostamiseen siinä määrin kuin se omaan opiskelijabudjettiini nähden on kannattavaa, ja shoppailun vähentämiseen. Ryhdyin Vuosi ilman uusia vaatteita -haasteeseen, jossa olen mukana vähintäänkin vappuun asti. Koiriin tämä ideologia puolestaan liittyy siinä, että olen alkanut kyseenalaistaa kakkapusseja. Toki kerään Iirin jätökset siitä, missä ne ovat pahimmoilleen näytillä ja ihmisten jaloissa (esim. hoidettu nurmikko), enkä saa niitä järkevästi esim. lehdillä tai muulla maa-aineksella peitettyä, mutta muutoin minusta on hullun hommaa tuottaa ottaa ne pois siitä, missä ne maatuvat parhaiten, ja tuottaa maailmaan lisää roskaa keräämällä ne sellaiseen pussiin, joka ei edes hajoa kompostissa. (käytän nykyään Hauska-pusseja, mutta silti)

Huh, mitä vielä! Eläinrakkauteni nyt pitäisi olla tässä vaiheessa yleistä tietoa. Tykkään erittäin monipuolisesti eri eläimistä. Olen viime vuosina haaveillut koirien ja kissojen lisäksi käärmeistä, tarantuloista, kääpiösiilistä, hermeliinikaneista, sukaravuista ja niin edelleen. Seuraava hankintani on luultavasti käärme, mutta en osaa sanoa yhtään, millä aikataululla.

Pähkinänkuoressa tässä blogissa tullaan siis kuvailemaan eläinten lisäksi hippiurheilijalesbon elämää. (jaha, luinpa nopeasti että huippu-urheilijalesbon, no en nyt ihan niin huippu ole :'D) Vielä kun lisätään tähän se, että olen suht nuori ihminen, hädin tuskin teini-iän läpäissyt, elämääni liittyy myös monet nuorisoteemat, esim. musiikki, ulkonakäynti, opiskelu, mitä näitä nyt on. Olen epäilemättä maininnut pääaineeni jossain vaiheessa, mutta opiskelen siis yleistä kielitiedettä Helsingin yliopistossa. Olen jonkin sortin kieliaddikti, ja tällä hetkellä hallitsen jossain määrin kuusi eri kieltä sekä opiskelen noin miljoonaa muuta. Tämäkin tietty antaa yhden näkökulman elämääni.

Mutta tämän informaatioähkyn jälkeen voisin käydä blogin ulkoasun kimppuun! Toivotaan, että nähdään taas!