Päämäärätön haahuilu lemmikkikaupoissa on tullut yhdeksi lempipuuhistani. Tuuli käy läpi pääni etelästä pohjoiseen huuhtoen siihen järkälemäisen kasan kysymyksiä. Minkälaista kuivamuonaa tulokkaalle syötän, vai syötänkö sille pelkästään kotiruokaa? Mitä vitamiineja ja ravintolisiä se silloin tarvitsee? Hoppuilenko, jos ostan sille tuon hienon keraamisen ruokakupin jo nyt? Pitäisikö kuitenkin aloittaa vaatimattomalla muovikulholla ja ostaa keraaminen tai metallinen sille vasta aikuisena? Missä vaiheessa voin ruveta ulkoiluttamaan sitä valjaissa pannan sijaan? Kannattaako sellaista edes harkita? Valitsisinko yksiselitteistä pentumuonaa kaikille kokoluokille vai olisiko tuo Royal Caninin Medium Junior varteenotettava vaihtoehto? Minkälaiset lelut edistäisivät sen parasta mahdollista kasvua aikuiseksi? Kannattaako hankkia kestoleluja tai aktivointipalloja, vai pärjäisikö se sittenkin ihan vaan vaikka vanhalla sukalla?
Jokunen viikko sitten annoin itselleni luvan höpsähtää ostamaan jotakin. Innoissani kävelin siis kaupasta mukanani Kongin purulelu pennuille. Jos joku ei Kongeja tunne, kyseessä on kumisen pehmeä ontto kapine, jonka sisälle voi laittaa makupaloja koiran mielenkiinnon lisäämiseksi. Kong rauhoittaa pentuparan kutiavia ikeniä ja antaa sille jotain mukavaa ja luvallista purtavaa. Sain yhdestä liikkeestä hyvät myyntipuheet Kongien puolesta, varsinaisia käyttäjäkokemuksia en ole vielä kuullut. Mielessä on käynyt kokeilla sitä myös meidän shelttivanhukselle, joka ei nykyisellään kovin mielellään pureksi mitään. Hampaiden kunto on sitten senmukainen. Munuaisvaivan takia sille ei herkästi arvaa mennä ostamaan mitään maukasta isoa polvilumpiota. Toisaalta rouskuttelukerran ravintoannos olisi verrattaen pieni. Puristeluita sille on turha tarjota. Hmm, ehkä tuota naudan- tai hirvenluuta voisi kokeilla. Eiköhän luulle löydy parahultaisesti vastaanottajia, jos sheltin vatsa ei sitä kestä.
Tulevan koiranpedin olen jo päättänyt. Sijoitan sen luultavimmin makuuhuoneeseen sänkyni viereen kangaspuiden alle. Löysin viime viikolla kellarikomeroani penkoessa sylillisen violettia villakangasta. Jospa hankkisin superlonia tai vaahtomuovia pehmikkeeksi ja ompelisin kankaan sen ympärille, luulisi siitä tulevan mukava peti. Lisäksi ajattelin luovuttaa yhden fleece-vilttini koiralle. Vien viltin jossain vaiheessa pentujen syntymän jälkeen lapsukaisen totuteltavaksi syntymäkotiin.
Pannan ja taluttimen pentu saa mukaansa luovutuksessa. Muuten tuskailisin niidenkin kanssa. Oikeastaan olen jo pohdiskellut mm. sitä, minkälainen itsetehdyn hihnan tulisi olla, jotta se palvelisi tarkoitustaan mahdollisimman hyvin. Se liittyy pieneen liikeideaani, jota kehittelen tässä opiskelujeni lomassa. Heijastinliivin ajattelin koiralle myös hankkia. Oikeastaan se idea kumpusi ensimmäisestä ajatuksestani groenendaelista ja sen näkyvyydestä syksyisenä vuodenaikana, jona se ensimmäisiä kuukausia kanssani viettää. Tervullekin sitä harkitsisin. Toki nämä ovat häpeämättömän ylihinnoiteltuja eläinkaupoissa ollakseen hyvin pieni pala heijastavaa kangasta. Siihenkin ratkaisuksi suunnittelin soveltavani näitä käsityötaipumuksiani. Pinkki fosforikangas nuorella tervutytöllä olisi sanoinkuvaamattoman päheä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti