Ihan tovi taas on vierähtänyt edellisestä merkinnästä. Olen muuttanut, asuntoni on ollut kohtalaisen isotöisessä remontissa ja tavarat etsivät paikkaansa vieläkin.
Iiri täyttää tällä viikolla 7 kk, Nekulle kilahti viime viikolla 9 kk. Iiri on kasvanut hyvin, pysyy jotakuinkin samoissa mitoissa kuin sijoitusnarttuna oleva siskonsa Jippi (Rantavahdin Jippikayjei). Säkäkorkeutta on jotakuinkin 54 cm, oikein hyvin tämänikäiselle näyttelytasoiselle pennulle siis, painoa oli viimeksi 13,5 kg ja siitä on liki pari viikkoa. Pitäisi punnita uudestaan loppuviikosta. Olen lakannut vertaamasta paljon suurempiin sisaruksiin, sillä pentueessa on todella monta eri tyyppiä. Laskeskelin, että jos se tässä vielä seitsemän kuukautta kasvaa tasaista tahtia, kilo kuussa riittää hyvin. Kevytrakenteinen se on vielä, mutta liekö tuo ihmekään, jos se alkaa olla liki aikuisen korkuinen, mutta lähes kymmentä kiloa aikuista kevyempi. Honkkelivaihe pahimmillaan. :) Oikein kaunis koira se on silti.
Nekku liikkuu noin 42-43 cm vaiheilla. Näen aika vähän shelttejä, joten Nekku on jotenkin vakiintunut sheltin arkkityypiksi, on vaikea kuvitella, miten Hista olisi voinut olla sitä paljon pienempi. :D Mutta suurihan se on, ei sille mitään mahda. Ei sillä, että sillä olisi sen kummemmin mitään merkitystä. Olisihan sitä ollut hauska käyttää kehässä, eikä mikään estä käyttämästäkään. Agipotentiaalia siinä kyllä on, se on eloisa, ketterä, nopea ja kontaktinhakuinen. Haaveilen agialkeista ensi keväälle. Sitä ennen pitäisi saada tavat kuntoon. Luonteen puolesta minusta tuntuu usein, että se on sheltiksi syntynyt terrieri; hyvin omanarvontuntoinen pikku käskyttäjä. Se on piristävä vastapari Iirille, joka on todella miellyttämisenhaluinen, toki nyt murkkuiässä vähän rajojaan koettelevampi. Kummastakin voisi leipoa mitä vain.
Laitan myöhemmin tuoreita kuvia, tuokin yläkuva pitäisi päivittää. :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti