Morjens! Tässä puhuu tuleva koiranomistaja Karma. Karmaa kovasti syyhyttäisi jo päästä puuhailemaan pikkuruisen pölypalleron kanssa, jota myös belgianpaimenkoiranpennuksi kutsutaan. Karma silti joutuu odottamaan noin puoli vuotta ennen kuin tällaisen pikkunallen kotiinsa saa kantaa. Sekös Karmaa turhauttaa. Siksi Karma perustikin tämän päiväkirjanpuolikkaan, jotta saa purkaa tärinänsä ja täpinänsä johonkin. Ja tästä lähdetään liikkeelle.
Bloginpitäjän perustiedot löytyvät tuttuun tapaan joko oikeasta tai vasemmasta palstasta (en ole vielä lainkaan säätänyt tätä, joten kaikki tullee muuttumaan), mutta ne kerrottakoon myös tässä. Eli siis kyseessä on tyyppi, joka sai tuossa joulun 2010 korvilla päähänpinttymän. Tämä päähänpinttymä järjestelmällisesti käski hänen ryhtyä hankkimaan koira. Ja hän päätänsä totteli. Muutamien kyselyjen jälkeen hänelle vastasi jo valmiiksi tiedossa oleva kasvattaja, joka vielä asui hänen lapsuutensa kotikulmilla Torniossa.
Nyt, helmikuun loppupuolella, tilanne on tämä: kasvattajan eli Rantavahdin Anne-Marin (ja Penan) koirineen olen tavannut kahdesti. Anne-Marille jätin varauksen narttupennusta noin kuukausi sitten ensimmäisen vierailuni jälkeen. Yhdistelmä on Bästdals Ginet x Mustanaamion Baila-Baila. Lapsukaisilla on myös vino pino titteleitä, mutta koska niitä ei nettiin kovin herkästi päivitetä, en rupea luettelemaan, koska saatan puhua läpiä päähäni. Esimerkiksi minun muistikuvani mukaan narttu eli Pippi olisi Ruotsin muotovalio, mutta koska siitä ei löydy mitään Svenska Kennelklubbenin tahi KoiraNetin sivuilta, en uskalla lähteä sitä sellaiseksi julistamaan. Pipistä löytyy kuvia ja (pahasti päivittämättömiä) lisätietoja täältä, Hugosta eli tulevien pentujen iskästä on kirjoitettu kattava selonteko tänne. Hugokin olisi kiva tavata, mutta sijainti Siilinjärvellä vaikeuttaa asioita rippusen.
Pippi astutetaan siis seuraavasta juoksusta, joka ajoittuu maalis-toukokuulle. Hiljakseni täällä hieron käsiäni yhteen tyytyväisyydestä, sillä kun viimeksi kävin tyttöä morottamassa, lähtiessä oli hameessa sellainen määrä karvoja niin kuin olisi puoli koiraa jo lähtenyt mukaan. Karvanlähtö lupaa hyvää!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti